Tiedonvälityksestä

Viestimiseen saa kulumaan suuriakin osuuksia päivästä näinä maailmankylän rakentumisaikoina. Pidän itse tietovälineviestintää ajankäytöllisesti tehokkaana koska siinä siirtymisiin käytettävä viive on olematon, mutta viestintä on tehokkaampaa puhelimessa, videopuhelimessa tai kasvotusten. Riippuen siis toimitettavan viestin laadusta kanavakin pitää valita oikein.

Pikainen vertaus kuvaformaatteihin: kun tietää formaattien rajoitukset, osaa hyödyntää niitä tehokkaasti. PNG sisältää täyden 32-bittisen väriavaruuden, läpinäkyvyyden ja häviöttömän pakkauksen, joten sitä kannattaa käyttää kaikkien teräväreunaisten ja tietokoneella tehtyjen kuvien välittämiseen. JPG sisältää mahdollisuuden kuvapakkaukseen joka toimii samalla kohinasuodattimena, ja sitä kannattaa käyttää kameralla otettujen kuvien tallennukseen ja välitykseen.

Viestintäkanavien hyöty kasvaa toisessa potenssissa niiden käyttäjien määrään, ts. kuinka monta ihmistä kanavaa pitkin voi tavoittaa. Ristikkäislinkityksillä saa lisättyä kontaktien määrää, esim. webforum <-> news portaaleilla. Mutta kanaville muodostuu myös omia viestintäkulttuurejaan riippuen käyttötavoista, kanavalle asettuneesta yleisöstä ja käytön helppoudesta. Tavallaan suodattimia nekin.

Viestinnässä myös signaali-kohinasuhde on usein kiinnostusta herättänyt tekijä. Kumpikin ääripää on haitallinen - liika kohina eli liki merkityksetön hölinä estää merkityksellisen tiedon löytymistä ja siten kanavan hyödyllisyyttä. Liian suuri signaalitaso käytännössä tekee kanavasta hiljaisen koska aloituskynnys on suuri ja seuraajien kokema hyöty on liian pieni jolloin seurausväli harvenee.

PS: OpenID on mainio idea.